Evoluution herrat on ilmestynyt

 

Ohessa aiheeseen johdattava video: https://youtu.be/MsEjZPSf8pg

Kirjaa voi ostaa esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta tai Adlibriksestä, mutta suosittelen ostamaan sitä suoraan minulta. Myös edellisiä teoksiani on yhä saatavilla. Yhteydenotot osoitteeseen a.ylironni@gmail.com

Evoluution herrat

Seuraava kirjani Evoluution herrat ilmestyy kohtapuoliin. Olen kirjoittanut kirjan yhdessä edesmenneen, Tieto-Finlandiallakin palkitun Tapio Tammisen kanssa. Kirjassa tarkastellaan kosmismia ja transhumanismia, ajattelusuuntauksia, joita yhdistää tavoite evoluution ottamisesta omiin käsiin teknologian keinoin. Suuntauksilla on suhteellisen vähän suoria yhteyksiä, mutta kirjallisuudessa kosmismia pidetään yleisesti transhumanismin edeltäjänä.

Kosmistien ja transhumanistien utopistisissa visioissa tieteen ja teknologian yhä kiihtyvä kehitys mahdollistaa luonnonvoimien ja ympäristön täydellisen hallinnan, avaruusmatkailun sekä ihmisen fyysisen ja henkisen parantelun. Transhumanismi on sinällään marginaalinen suuntaus, mutta sillä on paljon vaikutusvaltaa Piilaaksossa, ja siksi siitä kirjoittaminen on perusteltua. Teknologiamiljardööreillä on valtaa, jonka avulla he voivat pakottaa teknologiavisionsa koko yhteiskunnalle.

Tämänkin kirjan kansikuvan olen tehnyt itse.

Ajasta iäisyyteen -videosarja

 Tein videosarjan, jossa esittelen kirjaani ja luen siitä katkelmia.

Linkki ensimmäiseen videoon: https://www.youtube.com/watch?v=eeTBBgEOjXs

Linkki toiseen videoon: https://youtu.be/kMiuVnH2GQ4

Linkki kolmanteen videoon: https://www.youtube.com/watch?v=t1VfUN3Ohlc

Linkki neljänteen videoon: https://youtu.be/Ier1kjEO62o

Ja kirjaahan voi muuten tilata ennakkoon esimerkiksi seuraavista kirjakaupoista:

Suomalainen Kirjakauppa: https://www.suomalainen.com/products/ajasta-iaisyyteen?queryId=50fd03ea5a817fbefee57ac9542414ac&objectId=40469173600345

Akateeminen: https://www.akateeminen.com/kirja/ajasta-iaisyyteen/9789523793958/

Ajasta iäisyyteen: kansi on julkaistu

Kirjani ilmestymistä lykättiin maaliskuulle puuttuvan kansikuvan vuoksi, mutta nyt kansi on valmis. Kustantaja päätyi lopulta ottamaan minun ehdotukseni kanneksi. Kansi on siis mallia "tein itse ja säästin", paitsi että minä en tässä säästänyt mitään. Kiva kuitenkin saada oma tekele kirjan kanneksi. Graafikko vastasi fontista ja sommittelusta.

Tulossa: Ajasta iäisyyteen

Toisen tietokirjani nimi on Ajasta iäisyyteen - Tieteen, filosofian ja uskonnon näkökulmia kuolemaan. Basam Books julkaisee teoksen syksyllä: https://basambooks.fi/sivu/tuote/ajasta-iaisyyteen/4854747

Valintamme ei kohdistunut sinuun - Työttömyyden monet kasvot

Työttömyyttä käsittelevä tietokirjani ilmestyy 26.10. Kiinnostuneilla on mahdollisuus ostaa minulta tekijänkappaleita jo ennen virallista julkaisua. Katkelma esipuheesta: "Tiedotusvälineissä työttömyys on jatkuvasti esillä, mutta aiheen käsittely on tavallisesti pinnallista ja yksipuolista. Eniten äänessä ovat päättäjät ja taloustieteilijät, jotka näkevät työttömyyden yksistään tilastollisena ja talouden tunnuslukuihin liittyvänä ilmiönä. Työttömyys on kuitenkin paljon muutakin kuin taloutta: se on ilmiö, jolla on sosiaalisia, psykologisia, yhteiskunnallisia ja historiallisia ulottuvuuksia. Tavoitteenani on rakentaa aiheesta yleistajuinen kokonaiskatsaus, joka ottaa kaikki nämä puolet huomioon. Tukeudun tehtävässä monipuoliseen eri alojen lähdekirjallisuuteen, jonka annin sidon kotimaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kontekstiin."


Kirjan sisällysluettelo:
1. Katsaus kieleen ja tilastoihin
2. Suomalaisen työttömyyden historiaa
3. Aktiivisuus on päivän sana
4. Rekrytoinnin valintaperusteet ja työelämän vaatimukset
5. Työttömyyden psykologiset vaikutukset
6. "Kaikki työ on arvokasta"
7. Työetiikan juuret
8. Aika on luksusta


Näytteitä sisällöstä:

Sivu 53:

Töitten lisäksi työttömiä patistetaan kursseille, joita järjestetään muun muassa työnhakuvalmennuksen, uravalmennuksen ja työhönvalmennuksen puitteissa. Yksityiset yritykset ovat 2000-luvulta lähtien tulleet vahvasti työvoimapalveluiden tuottajiksi, ja ne järjestävät valtaosan valmennuskursseista. Työllistymisen kannalta kurssit ovat yhtä tehottomia kuin muutkin aktivointitoimet. Ylen MOT-ohjelman tietojen mukaan vain noin kymmenen prosenttia kursseille osallistuneista oli päässyt työelämään kolme kuukautta valmennuksen jälkeen. Valmennuskursseilla ohjaajat opettavat miten sanotaan käsipäivää ja antavat yleisiä elämänohjeita, joissa muistutetaan hyvän unen tärkeydestä tai neuvotaan, että auton vaihtoa lykkäämällä voi säästää rahaa(!). Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin entinen ylijohtaja, aktiivimallin puolustajana julkisuudessa profiloitunut kansanedustaja Juhana Vartiainen myöntää ohjelman haastattelussa, että Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten mukaan työllisyyskurssien vaikutus jää vähäiseksi. Vartiaisen mukaan kurssien teho perustuukin niiden pelotevaikutukseen. Ihmiset hakevat aiempaa hanakammin töitä välttääkseen kurssille joutumisen ja työllistyvät paremmin jo ennen kurssin alkua.[46]

   Vartiainen on toistanut samaa viestiä myös sosiaalisessa mediassa. On tietysti hyvä, että kurssien todellinen tarkoitus eli työttömien kiusaaminen myönnetään rehellisesti, mutta se tuskin nostaa kursseille joutuneiden motivaatiota.[47] Vartiainen vetoaa pohjoismaisiin tutkimustuloksiin, ja pelotevaikutusta onkin korostettu etenkin Tanskassa. On kuitenkin otettava huomioon, että Ruotsissa ja Tanskassa aktivointipolitiikan kohderyhmää ovat myös ansioturvalla olevat uudet työttömät, kun taas Suomessa aktivointi on kohdistunut lähinnä pitkäaikaistyöttömiin. Suomessa pelotevaikutus ei toimi yhtä hyvin kuin Tanskassa, koska aktivointitoimet kohdistuvat pääasiassa ryhmään, jonka mahdollisuudet nopeaan työllistymiseen ovat usein heikot. Poikkeuksena on aktiivimalli, joka kohdistuu kaikkiin työttömiin. Jos pelotevaikutus halutaan maksimoida, olisi aktivointitoimenpiteistä tehtävä työttömille mahdollisimman vastenmielisiä. Tämä tuskin kuitenkaan parantaisi toimenpiteiden kohteeksi joutuneiden työttömien työkykyä tai työllistyvyyttä.[48]

---

[46] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/21/nain-tyottomilla-tienataan-kasikirjoitus; https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ylen-mot-yksityiset-valmennusfirmat-takovat-huipputulosta-tempputyollistamisen-avulla/

[47] https://www.talouselama.fi/uutiset/tyoton-ala-osallistu-kurssille-alaka-nyt-ainakaan-ole-rehellinen-mistaan-tyonteosta/c57247ba-b65e-37bc-a01a-712d366f20a0

[48] Aho & Arnkil 2008, 65

Sivu 86:

Persoonallisuustestien käyttö on yleistynyt työelämässä ja työnhakijoiden rekrytoinnissa. Testaukseen ja haastatteluihin paljon panostavat suuryritykset hakevat rutiinimaisimpiinkin työtehtäviin oikeaa luonnetta ja asennetta.[22] Työnantajien käyttämiä persoonallisuustestejä ei kuitenkaan ole normitettu, mikä tarkoittaa sitä, että ei tiedetä, miten mitattava ominaisuus jakautuu väestössä tai riittävän laajassa ihmisjoukossa. Pistemäärän todellista korkeutta tai mataluutta ei voida arvioida, kun ei ole mitään, mihin sen voisi suhteuttaa.[23] Lisäksi itse testit eivät useinkaan kestä tarkastelua nykyaikaisen tieteellisen psykologian näkökulmasta. Yksi suosituista testeistä on Myers-Briggs lukuisine muunnelmineen. Testin epäluotettavuudesta kertoo se, että eräässä tutkimuksessa vain 47 % koehenkilöistä sai saman persoonallisuustyypin tehtyään testin toiseen kertaan, vaikka testin kehittäjä piti tyyppejä pysyvinä ja muuttumattomina.[24]

   Tiedetoimittaja, kirjailija Annie Murphy Paul sanoo, että persoonallisuuden testaus antaa yrityksille mahdollisuuden paeta kritiikkiä ja tyytymättömyyttä ”sopivuuden” käsitteen taakse: ei ole huonoja työpaikkoja tai huonoja työntekijöitä, on vain huonoa yhteensopivuutta. Kylkiäisenä tulee fatalistinen ajattelutapa, jonka mukaan työntekijää ei voi kouluttaa uusiin taitoihin tai vastuisiin, jotka eivät sovi hänen persoonalleen.[25] Ehrenreich arvelee, että testeihin luotetaan yritysmaailmassa niin paljon, koska ne näennäisesti järkeistävät ihmisten ja töiden yhdistämisen ja silaavat rekrytointiprosessin tieteellisyyden pintakiillolla. Hylkäämis- tai erottamispäätöksen voidaan sanoa olevan mukamas tieteellisesti perusteltu.[26]

   Keltikangas-Järvisen mukaan ei ole olemassa minkäänlaista työpsykologista tutkimustietoa, joka osoittaisi, että persoonallisuudeltaan ulospäin suuntautuneet eli ekstrovertit olisivat sisäänpäin suuntautuneita eli introvertteja parempia työntekijöitä.

---

[22] Julkunen 2008, 168

[23] Keltikangas-Järvinen 2016, s.l.

[24] Murphy Paul 2004, 125-126, 136

[25] Murphy Paul 2004, 130

[26] Ehrenreich 2006, 40, 43

Sivu 100:

Kilpailullisuuden korostuminen johtaa siis valehtelun, vääristelyn ja huijaamisen lisääntymiseen. Tämä pätee myös rekrytoinnin yhteydessä tehtäviin persoonallisuustesteihin. Yhden tutkimuksen mukaan 88 prosenttia palkatuista työnhakijoista oli tietoisesti nostanut tunnollisuudesta saamiaan pisteitä NEO PI-R –persoonallisuustestissä.[61] Persoonallisuustesteihin vastaavat joutuvat joka tapauksessa ottamaan vallitsevat odotukset huomioon antaakseen itsestään edullisen kuvan[62], ja tämäkin vähentää testien luotettavuutta. Jos persoonaansa ei kykene muokkaamaan vaatimusten mukaiseksi, niin aina voi teeskennellä.  

   Eräässä Journal of Applied Social Psychology –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten yleistä työhaastatteluissa valehtelu on. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat opiskelijoita, jotka luulivat osallistuvansa oikeaan työhaastatteluun. Haastattelun jälkeen koehenkilöille kerrottiin, että tosiasiassa kyse oli tutkimuksesta. Heitä pyydettiin katsomaan haastattelunsa nauhalta ja osoittamaan kertomansa valheet. 81 prosenttia osallistujista myönsi kertoneensa ainakin yhden valheen. Yhtä 10-15 minuutin pituista haastattelua kohden kerrottiin keskimäärin 2,19 valhetta. Haastattelun lisäksi koehenkilöt valehtelivat myös työhakemuksissaan. Mitä teknisempiä vaatimukset olivat, sitä enemmän huijausta esiintyi, luultavasti yrityksenä kompensoida vaadittujen taitojen ja ominaisuuksien puutetta. On kiintoisaa, että tutkimuksessa havaittiin yhteys huijaamisen ja ulospäinsuuntautumisen välillä. Mitä ekstrovertimpi työnhakija on, sitä taipuvaisempi hän on kertomaan itseään korostavia valheita kyvyistään ja taidoistaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että ekstrovertit valehtelevat introverttejä enemmän arkielämän tilanteissa muun muassa siksi, että edullisen vaikutelman antaminen on heille tärkeämpää. Ekstrovertit käyttävät introvertteja enemmän taktiikkana itsensä korostamista. Tässä tutkimuksessa tuota taktiikkaa käytettiin huijaamiseen.[63]

---

[61] Murphy Paul 2004, 192

[62] Verhaeghe 2014, 17

[63] Weiss & Feldman 2006

Sivut 118-119:

Työttömyyden psyykkisten vaikutusten laajuus on kiistanalainen kysymys, mutta tutkijat ovat joka tapauksessa yksimielisiä siitä, että työttömyys alentaa ihmisen hyvinvointia. Työttömyyden vaikutuksien eristäminen on hankalaa tai jopa mahdotonta, koska vakaviin ongelmiin kuten mielenterveyden häiriöihin tai itsemurhiin liittyy usein myös muita syrjäytymisen ongelmia.[59] Monet tutkimukset osoittavat, että työttömät voivat sekä psyykkisesti että fyysisesti huonommin kuin työssäkäyvä väestö.[60] Työttömyys sijoittui toiselle sijalle Amerikan psykologiyhdistyksen kyselyssä, jossa yhdistyksen jäseniä pyydettiin arvioimaan suurimpia uhkia mielenterveydelle. Ainoastaan ydinperheen hajoaminen mainittiin työttömyyttä useammin. Työttömyyden taakse jäivät muun muassa huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö.[61] Oleellinen kysymys on, että onko työttömyys psyykkisen pahoinvoinnin syy vai seuraus. Seurausoletuksen mukaan työttömyys aiheuttaa psyykkisiä oireita, kun taas valikoitumisoletus selittää eron sillä, että psyykkisesti pahoinvoivat valikoituvat työttömiksi. Tutkimusnäyttö puhuu molempien oletusten puolesta. Vähäisen työttömyyden aikana työttömät saattavat olla valikoituneempaa joukkoa, jolloin yhteys työttömyyden ja terveydentilan välillä on vahvempi.[62]

   Yhteys on selvä myös laajan työttömyyden oloissa: Suomen 1990-luvun laman vaikutuksia selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että työttömillä miehillä psyykenlääkkeiden käyttö on kaksi kertaa yleisempää kuin työssäkäyvillä, naisilla psyykenlääkkeiden käyttö oli yleisempää, jos työttömyys oli kestänyt yli puoli vuotta. Sekä naisilla että miehillä, jotka olivat olleet yli kuusi kuukautta työttöminä, oli kaksi kertaa useammin mielenterveyshäiriö. Työttömillä miehillä itsemurha-ajatukset olivat kolme kertaa yleisempiä ja naisilla kaksi kertaa yleisempiä kuin työssäkäyvillä.[63]

   Nykytutkimukset vahvistavat, että työttömyydellä on yhteys masennukseen ja ahdistukseen.[64] Erään suomalaistutkimuksen mukaan työttömien riski pysyväisluonteiseen toivottomuuteen on yli seitsenkertainen työssäkäyviin verrattuna. Työttömyyden aiheuttamat taloudelliset vaikeudet ja itsetunnon ongelmat selittävät osaltaan psyykkistä oirehdintaa. Hyvinvointi heikkenee voimakkaammin niillä, jotka kokevat työttömyyden hyvin kielteisesti ja vähemmän niillä, joilla on positiivisia odotuksia työllistymisen suhteen. Myös aktiivinen työnetsintä on yhteydessä heikentyneeseen hyvinvointiin. Ruotsalaistutkimuksen mukaan voimakkaammin työhön sitoutuneet työttömät ovat alttiimpia hermostuneisuudelle ja masennukselle. Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan tarveharkintaisia tulonsiirtoja saavat kärsivät enemmän masennuksesta ja terveysongelmista kuin universaaleja etuuksia saavat.[65]  

   Yleisen uskomuksen mukaan masennus johtuu aivojen matalasta serotoniinitasosta, jota voidaan hoitaa lääkkein. Kemiallisen epätasapainotilan teoria on kuitenkin osoittautunut hataraksi, eikä tutkimuksissa ole saatu johdonmukaista näyttöä siitä, että masentuneilla ihmisillä olisi vähemmän serotoniinia kuin muilla. Osa potilaista saa apua masennuslääkkeistä, mutta niiden lumevaikutus on paljon suurempi kuin muilla lääkkeillä, eikä niiden toiminta välttämättä perustu serotoniinivajeen korjaamiseen.[66] Monet asiantuntijat uskovatkin, että masennus on jotain muutakin kuin aivojen kemiallinen epätasapainotila. Osa asiantuntijoista korostaa masennuksen yhteisöllisiä puolia. Tämän näkökulman mukaan masennus liittyy sosiaaliseen kärsimykseen, se on tunnustuksen puutetta ja vuorovaikutussuhteissa syntyvä käsitys omasta kelpaamattomuudesta.[67] Jos arvio pitää paikkansa, on ilmiselvää, että työttömyys altistaa masennukselle.

---

[59] Vähätalo 1998, 111-112

[60] Heponiemi et al. 2008, 11, 13

[61] Cottle 1992, 44

[62] Kokko 2001, 43; Heponiemi et al. 2008, 29, 32

[63] Heponiemi et al. 2008, 14

[64] Kokko 2001, 10; Heponiemi et al. 2008, 14

[65] Heponiemi et al. 2008, 13, 27-28; Kokko 2001, 44

[66] New Scientist 6/2018

[67] Julkunen 2008, 246, 250

Kirjan tiimoilta annettuja haastatteluja:
Sosiologi Anssi Ylirönni, 35, on kaksi vuotta hakenut koko ajan töitä ja päässyt kerran haastatteluun – Hän tietää syyt, ja yksi niistä on ”pinnaritulkinta” (Helsingin Sanomat 24.4.20; paperilehdessä 25.4.20)
Onko työtön laiska loinen? (Radio Moreeni 31.1.20)
Työttömänä oleva Anssi Ylirönni päätti kirjoittaa kirjan, koska työttömyydestä puhutaan ilman tietoa tai kokemusta (Voima 7.1.20; paperilehdessä 10/2019)
"Valintamme ei kohdistunut sinuun" - Pitkäaikaistyötön sosiologi kirjoitti kirjan työttömyydestä (Tamperelainen 15.12.19; paperilehdessä 14.12.19)
Valintamme ei kohdistunut sinuun (Tiedonantaja 10/2019)

Arvosteluita:

Pasi Pyöriä / Kanava 5/2020

Jaana Lähteenmaa / Kansan Uutiset

Titta Lindström / Kirjavinkit

Reijo Valta / Pois työpöydältä -blogi (kriitikon arvio on ilmestynyt myös Kaltiossa 4/2020)